Herkullinen Arequipa

Kaunis Santa Catalina

Luostarin appelsiineja

Tason reuna on hellyyttävästi kulunut siitä, missä luostarin keittäjä tapasi nojailla

Santa Catalina on yllättävän värikäs

Hiljaisia, hyviä toiveita

Arica on viimeinen pysähdyksemme Chilessä. Kuin huomaamatta olen viettänyt Chilessä kolme kuukautta, ja sen jättäminen tuntuu surulliselta. Jään kaipaamaan monia asioita, jopa ruokaa, joka ei hyvästä syystä ole kuuluisaa. Maan ruokakulttuuri on pääosin asioita majoneesin kanssa, mutta monet pienet makuelämykset ovat kuitenkin tulleet rakkaiksi. Chirimoya-hedelmä, dulce de leche -sokeritahna, pisco sour -cocktailit, merkén-chilimauste, palmuhunaja, salsat ja ah, jugo de piña, tuore ananasmehu.

Myös chileläiset ihmiset ovat ystävällisyydessään omaa luokkaansa. Milloin joku pyytämättä neuvoo hyvän viinin valinnassa, kutsuu lounaalle lyhyen bussissa tutustumisen jälkeen, antaa ilmaista surffiopetusta ja muuten vain on mukava tuntemattomille.

On kuitenkin jatkettava, joten Aricassa hyppäämme tyypilliseen kulkuneuvoon colectivoon, jaettuun taksiin, joka vie meidät rajan yli Perun Tacnaan. Rajamuodollisuudet ovat nopeita ja menevät henkilöauton matkustajamäärällä paljon nopeammin kuin linja-autolla. Tacnassa hyppäämme perulaiseen bussiin, joka vie meidän etelän suureen kaupunkiin, Arequipaan.

Arequipa on vanha kolonialistinen kaupunki. Espanjalaisten valloittajien jälki näkyy kauniisti erityisesti keskustan arkkitehtuurissa. Pääaukio katedraaleineen ja muine vanhoine rakennuksineen hohtaa tyylikkäänä niin päivänvalossa kuin iltahämärässäkin. Useiden rakennusten materiaalina on käytetty valkoista kiveä, josta kaupunki on saanut myös lempinimensä, La Ciudad Blanca, Valkea kaupunki. Kun tähän lisätään kaupunkia ympäröivät lumihuippuiset tulivuoret, jotka pilkottavat näyttävästi rakennusten lomasta, on postikorttimaisema valmis.

Keskustan tärkein nähtävyys on vanha, edelleen toiminnassa oleva luostari Santa Catalina. Rakennelma on valtava, kuin muurein suojattu harras kylä kaupungin keskellä. Luostarin energia on uskomaton. Täällä ovat vuosisatojen ajan hyväntahtoiset ihmiset ajatelleet positiivisia ajatuksia ja toivoneet muillekin onnellisuutta. Olo muurien sisällä on kuin rauhoittavassa, tyytyväisessä huumeessa.

Arequipasta olisi helppo poiketa suosittuun Colca-kanjoniin, mutta aika alkaa loppua. Meillä on vain kaksi viikkoa Perussa, ja maan tärkeimmät nähtävyydet vielä näkemättä. Muutaman yön vaellukseen eivät päivät riitä, ja päiväretkellä jäisi liian vähän aikaa itse kanjoniin, sillä bussimatkat Arequipasta Colcaan ovat jopa viisituntisia. Ensi kerralla sitten.

Vietämme Arequipassa kolme yötä. Luostarin lisäksi keskitymme siihen mitä Peru parhaimmillaan matkailijoille tarjoaa: ruokaa.

Kuuluisa perulainen kokki Gastón Acurio on perustanut tänne Chicha-ravintolan ja taiteillut myös luostarin italialaisen (La Trattoria del Monasterio) ruokalistan – testaamme molemmat. Nam! Onneksi on vain kaksi viikkoa aikaa pulskistua Perussa.