 |
| Pienpanimon olutta Vicuñassa |
 |
| Auronkopaneeliuunit |
Mendozasta palaamme jälleen Santiagoon, taitaa olla jo viides kertani. Seitsemän tunnin bussimatka La Serenaan, jossa vietämme vain yhden yön. Käymme vilkaisemassa öistä rantaa, mutta siellä ei ole juurikaan näkemistä. Korkeita taloja ja valkeaa hiekkaa.
Jatkamme Vicuñaan, Elquin
laaksoon. Pitäjä on tunnettu pisco-tuotannostaan: suuri chileläinen pisco-yhtiö
Capel valmistaa rypäleviinansa täällä. Tutustumme toimintaan kierroksella tehtaassa ja saamme maistiaiset esittelyn päätteeksi. Chirimoya-hedelmä sopii
näköjään pisconkin seuralaiseksi.
Vuokraamme polkupyörät ja
ajelemme pitkin laakson laitoja. Elquissä tuotetaan brändyn lisäksi oluita
pienpanimoissa. Testaamme lagerit ennen kuin suuntaamme mäkeä ylös ravintolaan,
jonka ruoka paistetaan aurinkopaneeleilla käyvissä uuneissa.
Palautamme pyörät väsyneitä
keskustaan, mutta muutama laakson tähti on kuitenkin vielä näkemättä.
Yksi Chilen hienoimmista
salaisuuksista on valtavat observatoriot. Atacaman aavikko tarjoaa erinomaiset
puitteet eteläisen tähtitaivaan tarkasteluun. Ilma on kuivaa eikä sade yllä
tänne, ja valosaaste jää rannikon suuriin kaupunkeihin. Useat maat Yhdysvaltoja
ja Euroopaa myöden ovat sijoittaneet arvokkaimmat teleskooppinsa nimenomaan Chileen.
Mekin saamme osamme
galaksien vallasta öisellä opaskierroksella Mamallucan observatoriossa.
Intohimoinen opas esitelee meille paitsi kuuluisimmat tähtikuviot ja
etelänristin, myös kaukoputken nokasta tähtiklusterit ja Jupiterin raidat. Taivas on hetken maailman kaunein mysteeri.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti