Kun lähdin matkaan Järvenpäästä, en pystynyt ymmärtää mitä tapahtuu. Rinkka painoi ihan liikaa ja välitön ikävä kaikkia rakkaita kutitteli silmäkulmissa.
Luovuin asunnostani. Irtisanoin työpaikkani. Pakkasin tavarani kolmen neliömetrin varastoon. Tyhjensin talletustilin, jonne olin laittanut viimeisen puolitoista vuotta kaiken minkä kykenin.
Olin tehnyt päätöksen jo vuosia sitten. Olin yrittänyt lähteä, jänistänyt, siirtänyt. Nyt oli vihdoin aika.
Minä matkustan yksin maapallon ympäri.
Vanha kraatteri, Pääsiäissaari
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti