 |
| Tasmanian meri oli yllätävän rauhallinen |
 |
| Kamera ei riitä kertomaan, mutta kaukana hiekkasärkällä loikoilee tuhteja merikarhuja. |
 |
| Tyypillinen jokinäkymä Eteläsaarella |
 |
| Taukopaikalla |
 |
| Hawea-järvi vei sydämen! |
 |
| Matkalla Queenstowniin pysähdyttiin myös Wanakassa samannimisen järven rannalla |
 |
| Taukopaikan maisemia |
 |
| Hawea-järvi Etelä-Alppien keskellä |
Semi-subtrooppinen sademetsä vaihtuu kuivan ruohon
peittämiksi vuoriksi, kun suuntaamme kohti Etelä-Alppeja. Vuoristo pysäyttää pilvet
ja rutistaa niiden kosteuden rannikon puolelle. Siksi Uuden-Seelannin
Eteläsaaren länsipuoli nauttii sademetsistä ja itäinen kellanruskeasta
ruohopeitteestä.
Kirjoitan muistikirjaan, että maisemat ovat tähänastisen
matkan hienoimmat. Kirkasvetisiä jokia ja lumisia vuorenhuippuja. Valtavia
sinisiä järviä vuorten keskellä. Kehun maisemaa päätäni puistellen, kuin
uskomatta että se on totta. Kun bussi pysähtyy näköalapaikalle ja päästää
matkustajat ulos ottamaan valokuvia, pihahdan ensimmäiselle viereeni osuvalle
vieraalle: This is incredibly beautiful!
Lähempänä Queenstownia virtaa vihreä joki. Bussikuski kertoo värin olevan peräisin vedenpohjan sedimentistä. Väri vetää minua
puoleensa kuin suklaarasia, enkä näe mitään muuta niin kauan kuin seuraamme sen
liikkeitä. Mikä mieletön maailma.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti